Projektin tausta

Euroopan Unionin meristrategiadirektiivi (MSD; 2008/56/EC) asettaa tavoitteeksi merialueiden hyvän ympäristön tilan saavuttamisen vuoteen 2020 mennessä ja kehottaa jäsenmaita yhteistyöhön saman alueen merenhoitosuunnitelmien laadinnassa. Parhaillaan jäsenmaissa valmistellaan alustavia arvioita meren tilasta, sekä määritellään hyvän ympäristön tilan kuvaajia MSD:ssä lueteltujen laadullisten kuvaajien pohjalta.

Merenhoidon kannalta on olennasita, että saman merialueen jakavien valtioiden alustavat arviot ovat yhdenmukaisia. Erityisen tärkeää on paineita ja ihmistoimintaa koskevan tiedon jakaminen. Tällä hetkellä satavissa on vain rajallisesti tietoa useista tekijöistä, jotka liittyvät yhteentoista hyvän tilan kuvaajaan1. Rajoja ylittävä yhteistyö näiden tiedon aukkojen täyttämiseksi onkin siksi tärkeää.

Erityisen tärkeää yhteistyö on niiden hyvän tilan kuvaajien kohdalla, josita on kaikken vähiten tietoa. Yhteisten arviointimenetelmien puute on erityisen selkeä tulokaslajien, ravintoverkkojen, roskaantumisen ja vedenalaisen melun kohdalla.

Kustannustehokkaan ulappa-alueiden seurannan kehittäminen edellyttää uusien laitteiden ja menetelmien testaamista. Koko merialueen kattava seuranta- ja arviointijärjelstelmä, jossa velvoitteet ja infrastruktuuri olisi jaettu maiden välillä, hyödyttäisi niin jäsenmaita kuin ympäristöäkin.

Hyvän ympäristön tilan saavuttamiseen tähtäävä toimenpideohjelma edellyttää meren käytön sosiaalis-taloudellista arviointia ja meren tilan heikentymiseen liittyvien kustannusten arviointia. Kustannustehokas merenhoito edellyttää, että niin kulttuurilliset kuin luonnonympäristönkin eroavaisuudet otetaan huomioon.

Laadulliset kuvaajat, jotka on huomioitava ympäristön hyvää tilaa määritettäessä (Meristrategiadirektiivin liite 1)
  1. Pidetään yllä biologista monimuotoisuutta.
  2. Ihmisen toiminnan välityksellä leviävien tulokaslajien määrät ovat tasoilla, jotka eivät haitallisesti muuta ekosysteemejä.
  3. Kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien kalojen sekä äyriäisten ja nilviäisten populaatiot ovat turvallisten biologisten rajojen sisällä.
  4. Meren ravintoverkkojen kaikki tekijät, siltä osin kuin ne tunnetaan, esiintyvät tavanomaisessa runsaudessaan ja monimuotoisuudessaan.
  5. Ihmisen aiheuttama rehevöityminen on minimoitu.
  6. Merenpohjan koskemattomuus on sellaisella tasolla, että ekosysteemien rakenne ja toiminnot on turvattu ja että etenkään pohjaekosysteemeihin ei kohdistu haitallisia vaikutuksia.
  7. Hydrografisten olosuhteiden pysyvät muutokset eivät vaikuta haitallisesti meren ekosysteemeihin.
  8. Epäpuhtauksien pitoisuudet ovat tasoilla, jotka eivät johda pilaantumisvaikutuksiin.
  9. Kalojen ja ihmisravintona käytettävien muiden meren antimien epäpuhtaustasot eivät ylitä yhteisön lainsäädännössä tai muissa asiaa koskevissa normeissa asetettuja tasoja.
  10. Roskaantuminen ei ominaisuuksiltaan eikä määrältään aiheuta haittaa rannikko- ja meriympäristölle.
  11. Energian mereen johtaminen, myöskään vedenalainen melu, ei ole tasoltaan sellaista, että se vaikuttaisi haitallisesti meriympäristöön.
Central Baltic Keskkonnainvesteeringute Keskus
Julkaisun sisällöstä vastaavat ainoastaan yhteistyöhankkeen kirjoittajat eikä sen voida katsoa edustavan hallintoviranomaisen näkemystä.

© 2011 - 2018